Lapsen fyysinen ja motorinen kehitys
Ensimmäinen ikävuosi on nopeimman kasvun aikaa lapsen kehityksessä. Lapsen normaali kasvu edellyttää terveyttä, riittävää ravitsemusta ja liikuntaa sekä rakkautta. On muistettava että kukin lapsi kehittyy ja kasvaa oman aikataulunsa mukaan. Niinpä vaihtelut kasvussa ja motoristen taitojen oppimisessa ovat tavallisia. Tässä esitetyt fyysisen ja motorisen kehityksen vaiheet ovat keskiarvoja eri kehitysvaiheista.
0–6 kk
Syntymän jälkeen esiintyy primitiiviheijasteita, jotka kuuluvat hermoston normaaliin kehitykseen. Näitä ovat esimerkiksi imemisheijaste, tarttumisheijaste ja Moro-heijaste, jossa lapsi ojentaa pään retkahtaessa alas kaikki raajansa symmetrisesti. Näiden refleksien poisjäänti noin 3 kk iässä on edellytys motoristen taitojen oppimiselle.
Ensimmäisinä kuukausina vauvan liikkeet ovat koko kehon koordinoimatonta massaliikehdintää, sätkimistä ja potkimista. Viiden kuukauden iässä vauva osaa jo kääntyä selältä vatsalle ja nostaa päätään ja ylävartaloaan käsien avulla. Istuminen ei vielä onnistu selän kehittymättömyyden takia. Käsien koordinaation kehittyminen mahdollistaa puolivuotiaana esineiden poimimisen suuhun ja siirtämisen kädestä toiseen.
6 kk – 1 v.
Lapsi huomioi yhä enemmän ja tunnistaa itselleen läheiset ihmiset, mutta vierastaa tuntemattomia. Lapsella esiintyy suojeluheijasteita, joiden avulla hän opettelee ottamaan tukea istuessaan ja oppii suojelemaan päätään käsillä. Lapsi pyrkii istumaan omin avuin ja ryömii. Lähestyttäessä vuoden ikää lapsi siirtyy konttaamisen ja haparoivan seisomisen kautta ensimmäisten askeleiden ottamiseen. Liikkumiskyvyn kehittyminen antaa lapselle aivan uuden tavan tutkia ympäristöään. Koskaan myöhemmin lapsi ei kehity yhtä paljon kuin elämänsä 12 ensimmäisen kuukauden aikana!
1 v. – 2 v.
Haparoiva kävely kehittyy pikkuhiljaa jäykän juoksun kautta varmaksi juoksuksi. Myös portaiden kävely ylös ilman tukea ja liikkeiden suunnan muutokset onnistuvat kaksivuotiaalta. Samoin pallon potkaisu ja nappien avaaminen alkaa sujua. Heittoliikkeen opittuaan lapsi heittää mitä sattuu. Kaksivuotias yleensä puhuu lyhyitä lauseita ja seuraa kehotuksia. Tässä iässä on tärkeää tarjota lapsella paljon motorisia virikkeitä, koska taidot kehittyvät nopeasti. Hän ymmärtää jo yksinkertaisia kehotuksia ja vastaa puhutteluun. Kaksivuotias puhuu jo muutaman sanan ymmärrettäviä lauseita lisäten näin kommunikointiaan muiden kanssa. Vauvasta on tullut lapsi!
Lähteet:
Kuopion Yliopiston verkkojulkaisu: Lapsen fyysinen ja motorinen kehitys syntymästä leikki-iän alkuun, Mikko Haara 1999
http://ffp.uku.fi
