Liikunnan merkitys kasvavalle lapselle

Pienten lasten luonnollinen liikkuminen on viimeaikoina huolestuttavasti vähentynyt, vaikka samanaikaisesti tieto liikunnan merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle on lisääntynyt. Leikkivää lasta voi verrata kissanpoikaseen, jolle ei tarvitse opettaa, kuinka sen tulisi leikkiä. Lapsilla on samanlainen sisäänrakennettu tieto siitä, mikä on tärkeää ja arvokasta kasvamiselle. Juuri tästä kehittyy lapsille ominainen kiinnostus, uteliaisuus ja ilo liikkumiseen.

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä suurempi merkitys liikunnalla on lapsen kaikinpuoliselle kehitykselle. Liikunta muovaa lapsen koko hermoverkoston kehitystä. Lisäksi nuoruudessa korostuvat erityisesti liikunnan vaikutukset minäkäsitykseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Liikunta on myös tärkeä oppimisen väline.

Tavoitteet

Lasten liikunnassa ensisijaisena tavoitteena on opettaa lapsi liikkumaan monipuolisesti. Liikunnalliset perustaidot, kuten juokseminen, ovat kaikkien lajitaitojen perusta ja ne tulisi kehittää alle kouluikäisenä, sillä kouluikäisten urheilussa painotetaan jo lajitaitojen harjoittelua. Perusliikkeiden eli karkeamotoriikan hallinta luo puolestaan pohjaa hienomotoristen taitojen opettelulle. Hyvien perusliikuntataitojen saavuttaminen vaatii lapselta saman liikkeen toistamista tuhansia kertoja.

Pojat vs. tytöt

Sukupuolten erilaisuus on biologinen tosiasia. Erilaisuuteen vaikuttavat myös kulttuuritekijät ja erilaiset rooliodotukset. Tytöt ja pojat eivät kehity samaan tahtiin ja samalla lailla. Tyttöjen vahvuuksia ovat sosiaalisuus, verbaalisuus ja hienomotoriikka. Poikien vahvuuksia taas ovat nopeampi karkeamotorinen kehittyminen, liikunnallisuus ja avaruudellinen hahmottaminen.

Liikunnan vaikutukset lapseen

Kohtuullisesti kuormittavalla liikunnalla on havaittu olevan useita suotuisia vaikutuksia lapsen kasvulle ja kehitykselle. On jopa sanottu, että liikunta on normaalin kasvun edellytys. Ensimmäiset vaikutukset alkavat jo ennen syntymää äidin liikuntakäyttäytymisen myötä. Liikunnalla on tärkeä rooli lapsen psyykkiselle kehitykselle ja sosiaalistumiselle, luuston kehitykselle sekä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. Liikunnan harrastus heijastuu usein myös suotuisina terveysvaikutuksina. Myös sairas lapsi voi harrastaa liikuntaa. Usein fyysisellä aktiivisuudella näyttäisi olevan merkitystä jopa sairauden hoidossa.

Kirppanoiden liikuntaryhmät

Kirppanoiden lasten liikuntaryhmien tarkoituksena on tarjota monipuolista liikuntaa ja tukea lapsen toimintaa sekä kehitystä tämän kehitystaso, ikä, sukupuoli ja yksilölliset taidot huomioiden. Liikunnallisia taitoja harjoitellaan erilaisten leikkien, temppuratojen, pelien, laulujen ja lorujen lomassa. Leikki mahdollistaa tutkimisen, kokemisen ja asioiden käsittelemisen sekä opettaa lapselle käsitteitä, sääntöjä, vuoron odottamista ja yhteistyötä. Lisäksi leikin avulla lapsella on mahdollisuus oppia erilaisia arkielämässä tarvittavia tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Välineinä lasten jumppatunneilla käytetään muun muassa erilaisia palloja, leikkivarjoa, hyppynaruja ja vanteita.

Kirjallisuutta:
Pikkuväen liikuntakirja: Liikuntaa, leikkejä, seikkailuja 4-6 vuotiaille, Pentti Hiltunen – Matti Kivirauma 1994
Kuopion Yliopiston verkkojulkaisu: Liikunnan merkitys lapselle http://ffp.uku.fi/